nuo valkoiset kentät tätä maata hallitsevat
jään välkehtiessä hiljaa itkevät
kaiken kuolevaisen ajat muistavat

halki pohjoisen kirkas taivas siintää
metsän huuruun saattaa kylmällä sateellaan
tähdet taakseen kätkee, meren tuleen sytyttää
ukkosellaan vuoriakin vavisuttaa
päivät seisauttaen öisin raivoten

kauan ovat pilvet kulkeneet
rauhatta vetten päällä velloneet
jos taivaankannen liekki nyt roudan sulattaa
meitä vain riepottaa virta mukanaan

nuo valkoiset kentät yötä häikäisevät
hiljaiset jättiläiset jäästä ja kivestä

maan kylmän kauniin saa tuuli hajottaa
ja ikuinen virta lumena sataa
lakeudet ainiaan vailla asujaa
tahtoonsa jääkylmä tuuli maan kauniin taivuttaa

kaukana viima pilviä ajaa
kallioihin suruisat säkeensä kirjoittaa
taivas eksyttää väsyneen vaeltajan
jonka valkoinen tyhjyys lopulta maahan kaataa
niin kiroavat jättiläiset jäästä ja kivestä
ei tästä kukaan käy

vaikka puut tuhkaksi palaisivat
vaikka ranta karkaisi veden taa
ei tätä maata voi ihminen omistaa

JOTUNHEIM

Those white fields rule this land
as ice sparkles they silently weep
the ages remember all that is mortal

The bright sky reaches across the north
fogging the woods with its cold rain
it conceals the stars and sets the sea on fire
shakes even the mountains with its thunder
making the day stand still, raging at night

for long the clouds have traveled
restlessly swelling above the waters
if the welkin's flame now melts the frost
we just drift with the stream

those white fields blind the night
silent giants of ice and stone

the wind shall shatter the cold fair land
and the eternal stream fall as snow
none ever living on these plains
the ice cold wind bends the fair land to its will

far away wind driving the clouds
carving mournful verses on rock
the sky leads the weary traveller astray
struck down by the white emptiness
thus curse the giants of stone and of ice
none shall pass here!

even if the trees were burnt to ashes
even if the shore would be buried under the waves
no human can own this land!

JOTUNHEIM:

Los campos de color blanco que reine sobre esta tierra
En el brillo de hielo que lloran en silencio
Todas las edades de los mortales que saben

Y el cielo brillante llega a todo el norte
h___ lloviendo en el bosque
Que oculta las estrellas y se establece el mar en el fuego
Sacude las montańas por el trueno
Detener el día, furioso por la noche

Durante mucho tiempo las nubes han viajado
Cesar la inflamación por encima de las aguas
Si la llama celestial ahora se derrite el hielo
Con sólo la corriente se deriva

Los campos de color blanco que ciega la noche
Silencio de los colosos de piedra y de hielo

El viento se dispersan la hermosa tierra fría
Y la caída de corriente eterna como la nieve
Ninguno, siempre vivo en estas llanuras
El viento frío de hielo ahora toma la hermosa tierra

A lo lejos el viento de conducción de las nubes
Talla en piedra versos tristes
El cielo lleva el roamer cansado por mal camino
Golpeado por la nada blanca
Así, la maldición de los gigantes de piedra y de hielo
A partir de aquí pasará nadie

En caso de los árboles sea reducido a cenizas
Debe ser enterrado a la orilla por las olas
Ningún hombre puede ser dueńo de esta tierra

See also:
JustSomeLyrics
12
12.120
Ricky Martin Casi un bolero Lyrics
Mewithoutyou The Ghost Lyrics